tietoa
hiustenlähdöstä

Perinnöllinen hiustenlähtö

Mies- ja naistyyppinen hiustenlähtö ovat perinnöllisiä mieshormonien aiheuttamia hiustenlähdön muotoja, jotka koskevat jopa 50 % miehistä ja 30% naisista. Noin 20%:lla miehistä prosessi alkaa 20-vuotiaaana ja jopa aiemmin. 30- vuotiaista miehistä jo 30% kärsii vaivasta jne. Naisilla prosessi alkaa usein 30 ikävuoden aikoihin. Kaljuuntumisen ja hiustenlähdön etenemisnopeus vaihtelee henkilöittäin. Usein prosessi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Mitä nuorempana hiustenlähtö alkaa, sitä nopeampaa se yleensä on. Enemmistö 40-65 -vuotiaista suomalaisista kärsii hiustenlähdöstä ainakin jossain määrin.

Perinnöllisen hiustenlähdön aiheuttaja on mieshormoni DHT eli dihydrotestosteroni (5-alfa-dihydrotestosteroni). Sitä syntyy testosteronista ja 5-alfareduktaasientsyymistä mm. hiustupessa. Sekä miehet että naiset voivat menettää hiuksia tämän hormonin kehossa aiheuttamien muutosten takia. DHT kutistaa hiustuppeja, surkastuttaa hiusta ja lyhentää hiuksen kasvukauden mittaa. Mikäli DHT taso on korkealla hiuksen lepovaiheen aikana se saattaa kokonaan ehkäistä uuden hiuksen muodostumisen.

2

IKÄ

Iän myötä hiusten määrä vähenee tasaisesti, sillä hiuksen kasvukausi lyhenee ja lepovaihe pitenee. Hiukset ohenevat ja muuttuvat hennommiksi, eivätkä myöskään enää kasva niin pitkäksi kuin nuorena. Erityisesti naisilla hiuksien oheneminen saattaa vaikuttaa volyymiin jopa enemmän kuin niiden lukumäärän väheneminen.

Ikääntyminen vaikuttaa myös hiusten väriin, koostumukseen, kasvamiseen ja tiheyteen. Ikääntynyt hiustuppi tuottaa entistä vähemmän melaniinia, minkä seurauksena hius harmaantuu. Hiusten harmaantuminen voi alkaa joskus jo alle kolmekymppisenä, yleensä ohimoilta ja päälaelta. Harmaantumisen nopeus riippuu osin perintötekijöistä. 40-vuotiaista jo 40:llä prosentilla on jonkin verran harmaita hiuksia.

3

vaihdevuodet

Vaihdevuosien myötä naisen kehon estrogeenin tuotanto laskee ja lopuksi loppuu kokonaan. Estrogeenin määrällä on selvä yhteys hiusten ja hiuspohjan kuten muunkin ihon hyvään kuntoon. Samalla kun ihon ja hiusten hyvää kuntoa ylläpitävän estrogeenin määrä vähenee, niin hiusten lähtöä edistävien mieshormonien suhteellinen osuus lisääntyy ja saattaa omalta osaltaan kiihdyttää hiustenlähtöä. Vaihdevuosien vaikutuksesta iho ja myös hiuspohja kuivuu ja ohenee sekä menettää elastisuuttaan. Ihossa tapahtuvien muutoksien myötä karvatuppi laiskistuu ja hiuspohjan verenkierto hidastuu.

4

raskaus

Raskauden aikana veren estrogeenipitoisuus on erittäin suuri. Sen ansiosta monien odottavien äitien hiukset voivat hyvin ja kasvavat tavallista voimakkaammin. 1–3 kuukautta synnytyksen jälkeen estrogeenipitoisuudet vähenevät lähes vaihdevuositasolle, ja hiuksia alkaa irrota normaalia enemmän. Muutokset hiusten kunnossa synnytyksen jälkeen ovat tästä syystä hyvin yleisiä. Imetyksen pituus, ravinnon monipuolisuus, elimistöä rasittavat yksilölliset tekijät vaikuttavat siihen, milloin estrogeenitaso palautuu normaalille tasolle. Synnytyksen jälkeen hormonitasapaino palautuu normaaliin tilaan.

5

Traumat

Vaikeat yleissairaudet, autoimmuunisairaudet (esim. kilpirauhasen toimintahäiriöt), infektiot ja korkea kuume sekä traumat ja leikkaukset saattavat laukaista hiustenlähdön samoin kuin hiuspohjan ihosairaudet kuten: psoriasis, atopia, sieniperäinen hilse ja sieni-infektiot. Voimakkaat hoidot kuten kemoterapia sekä sädehoito ja esim. röntgen-tutkimukset vaikuttavat myös hiustenlähtöön.  On tärkeää muistaa, että hiuksen kasvusyklistä johtuen, hiustenlähtö voi tapahtua jopa 1-3kk trauman jälkeen.

6

lääkkeet

Osa lääkkeistä voi aiheuttaa sivuvaikutuksena hiustenlähtöä. Syöpähoidossa käytetyt solusalpaajat, masennuslääkkeet, kipulääkkeet, ehkäisypillerit, veren ohentajat ja verenpainelääkkeet saattavat aiheuttaa hiustenlähtöä ja hiusten ohenemista. Tietyt lääkkeet kuten esim. kortisoni vaikuttavat hiuspohjaa kuivattavasti ja ohentavasti ja näin välillisesti heikentävät hiuspohjan hyvinvointia ja hiuksenkasvua.

7

epäpuhtaudet ja käsittely

Muotoilutuotteiden jäämät, epäpuhtaudet, hiki, tali ja kuolleet ihosolut ovat hiuksille ja hiuspohjalle iso rasitus. Pitkään hiuspohjassa oleva kuorma voi tukkia hiusjuuret ja haitata hiustenkasvua. Lisäksi kemikaalit saattavat ärsyttää hiuspohjaa aiheuttaen mm. kutinaa. Häiriötekijät poistuvat huolellisella ja hellävaraisella päivittäisellä pesulla. Mikäli hiuspohja on kuiva, herkkä, kutiseva tai kuumottava sen hoitoon ja tuotteiden valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Hiusten käsittelyt kuten värjäys rasittaa hiusta ja hiuspohjaa. Siitä syystä käsittelyvälejä kannattaa tehdä korkeinataan 6-8 viikon välein ja ammattilaisella. Kotona hiukset kannattaa pestä lempeästi päivittäin, harjata hellästi harjalla, jossa on pyöristetyt harjakset ja antaa kuivua luonnollisesti tai kuivattaa ja muotoilla alhaisilla lämpötiloilla.

8

stressi

Stressi ja unen puute rasittaa elimistöä, nostaa stressihormonitasoja ja heikentää hiuspohjan verenkiertoa. Tällöin hiustuppien ja -juuren hapen- ja ravinnonsaanti huononee eivätkä hiukset saa rakennusaineita kehittyäkseen. Stressi ja sen tuoma kuormitus voivat lisätä b-vitamiinin tarvetta. Hiustenlähdöstä ja -ohenemisesta kärsivän kannattaa turvata b-vitamiinin saanti ravinnosta tai tarvittaessa ravintolisistä.

9

Dieetit / laihdutus

Jotta hiustuppi toimisi aktiivisesti, sen on saatava päivittäin riittävästi aminohappoja, vitamiineja, rautaa sekä kivennäis- ja hivenaineita. Laihduttaminen, yksipuolinen ruokavalio, imeytymishäiriöt sekä maaperän köyhtyminen saattavat vaikuttaa ravinto- ja suojaravinteiden saatavuuteen hiuspohjassa. Hiukset ovat noin 80-prosenttisesti proteiinia, mikä korostaa proteiinin tärkeyttä ruokavaliossa. Ruokavaliota kannattaa tarvittaessa tukea ravintolisillä ja vitamiinivalmisteilla.

MB%20logo%20splash%20wide_edited.jpg